Täytin viikonloppuna kahdeksan viikkoa. Isäntä punnitsi minut, painoin kuulema 6,1 kiloa. Painaisin enemmänkin, mutta emäntä ei ole vielä oppinut tekemään hyvää ruokaa. Se liottaa papanoita liian pitkään. En tykkää niin vetisistä. Haluaisin myös, että niiden joukkoon lisättäisiin jotain herkkua...
Olen ollut täällä jo viikon ja alan viihtymään. Täällä on takapihalla kiva seikkaulumetsä. Uskallan mennä vähän sinne yksinkin, mutta en kovin kauas. Onneksi joku ihminen on aina turvanani. Tykkään kovasti leikkiä pallolla. Täällä on nurmikko, jossa on kiva juosta ja pallotella.
Nämä ihmiset on kovia rapsuttelemaan ja halailemaan. Taitavat tykätä minusta. Sitä minä en ymmärrä, kun osoitan puolestani heille kiintymystäni, he sanovat: "Ei" ja laittavat suuhuni jotain muuta purtavaa. Ihmettelen, miksi emäntä tulee aina niin iloiseksi kun pissaan ulos. Kädet ojossa odottelee ja antaa kovasti rapsutuksia. Olenkin pissaillut hänen mielikseen myös sisälle, mutta siitä hän ei niin kovin innostu. Ehkä hän vielä oppii.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti