lauantai 9. toukokuuta 2009

Vappu


Olimme vappuna mummulassa. Automatka oli pitkä, mutta meitä oli vastassa tutut ihmiset, mummu ja vaari, joihin olin tutustunut jo edellisenä viikonloppuna. Ensin minua peloitti olla siellä ulkona. Siellä oli koko ajan erilaisia luonnon ääniä. Päivällä lokit ja joutsenet rääkyivät ja pikkulinnut sirkuttivat. Yöllä kurnuttivat sammakot. Se oli kaameaa. Pissasin mieluummin sisälle. Toisena päivänä äänet eivät enää pelottaneet. Oli kiva juosta pihalla, niin paljon kuin jaksoi, ja väkeä oli sen verran, että aina löytyi rapsuttajia. Näin siellä pienimmän ihmisen, mitä olen koskaan nähnyt. Se pikkutyttö oli siellä vanhempiensa kanssa ja tykkäsi kovasti leikkiä hiekkalaatikossa. Sitten siellä oli vielä kissa! Yritin saada sitä mukaan leikkiin, mutta se ei ymmärtänyt hyvän päälle. Yritin hieroa ystävyyttä myös Viirun syödessä. Menin syömään samasta kupista, vaikka pelotti kovasti. Viiru oli epäkohtelias ja poistui paikalta. Muina kertoina Viiru-kissa ruokittiin pöydällä, enkä saanut tilaisuutta kokeilla yhteisruokailua. Viereisessä talossa asui toinen mummu. Siellä oli mukavat pehmoisen karvaiset matot, muttei minua sinne juurikaan päästetty.


Kaikkein parasta vapussa oli se, että näin Iiris-siskoa! Oli tosi hauska telmiä, niin kuin vanhassa kodissa. On Iiriskin vissiin muuttanut uuteen kotiin. Niitä ihmisiä en ainakaan tuntenut, mutta nyt he tulivat tutuiksi. Ensin painimme yläpihalla ja välillä taistelimme tosissaankin. Sitten menimme rantaan. Minä molskahdin laiturilta veteen. Mitäpä tuosta, vaikka vesi kylmää olikin. Uin rantaan ja paini jatkui. Minä olen siis kuvissa se märempi koira. Meinasi tosin kylmä tulla, kun Iiris lähti. Onneksi emäntä kuivasi minut pyyhkeellä ja menimme sisälle. Kyllä uni maittoi!






Tässä viimeisessä kuvassa on Iiris isäntänsä jaloissa. Toivottavasti näemme taas pian! Ainiin, painoin vappuna tasan seitsemän kiloa. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti