Teno

Elokuun eka viikko oltiin Tenolla Utsjoella. Siellä oli kivaa, vaikka mä en ymmärtänyt ensin, miksi piti mennä niin kauas. Automatka alkoi tympimään. Mä en jaksanut olla yksin siellä peräkontissa. Onneksi pääsin välillä tyttöjen jalkatilaan. Muiden seurassa oli mukavampi matkustaa ja siellä oli viileämpikin. Tosin ahtaampi paikkahan se oli. Matkalla pysähdyttiin usein. Pidettiin pissa-, juoma- ja uintitaukoja. Sodankylässä käytiin mennen tullen pizzalla. Onneksi minäkin sain hiukan maistiaisia. Mennessä yövyttiin Tyrnävällä ja Rovaniemellä Fannin kotona. No, Fanni tosin ei ollut kotona, kun se oli koko kesän mummulla. Mummu taas oli meidän mukana reissulla. Me muutettiin Fannin emännän tavarat toiseen asuntoon. Kyllä mäkin olin jo ihan sekaisin, mutta jotenkin näin se meni. Tullessa yövyttiin taas Tyrnävällä. Kyllä se välimatka tuntuikin pitkältä.

Meidän Teno-reissu oli lähinnä miesten soutu- ja uistinten uittamisreissu. Mä en aluksi ymmärtänyt, miksi sinne asti piti mennä sitä tekemään. Hienoa siellä tosin oli. Luonto oli jotenkin ihmeellinen. Se maasto ja ne porot! Vesi oli erityisen hyvää ja virkistävää. Tytötkin kävivät välillä veneessä. Minua eivät ottaneet, mutta en mä niin välittänytkään. Minusta sen virtaavan veden kanssa pitää olla erityisen varovainen. Ihmiset kävi uimassakin siinä. Minusta se on tyhmän rohkeaa touhua ja mun pitikin pitää vahtia. Eivät ne tulleet sieltä pois, vaikka mä kuinka komensin.



Muutaman yön jälkeen mä ymmärsin homman jujun. Isäntä ja emäntä tulivat aamulla aikaisin herättämään mökkien nukkujat. Mä en aluksi ymmärtänyt, miksei hiljempaa voinut tulla. Roikottivat kahdeksan kilon lohta mukanaan. Kyllä mullakin lähti viimeisetkin unihiekat silmistä, enkä päästänyt lohta näköpiiristääni, ennen kuin se meni jääkaappiin. Mä sain sitä maistaakin ja kyllä keitetty Jäämeren lohi on sitten hyvää!



Me naisväki tehtiin muutakin, kun kalasteltiin. Yhtenä päivänä käytiin kävelemässä Ellin polku. Se on merkitty kävelyreitti Tenon rantaan. Taisi olla Aittikoski niillä main. Kivat laavut ja muut sinne oli tehty.





Toisena päivänä käytiin Norjan puolella tunturivaelluksella. Molempina päivinä oli helle, mutta onneksi tunturilla mentiin puron vartta melkein koko matka. Ylös kun päästiin, niin mä olin niin läkähdyksissä, että kieli meinasi tippua.